Niin rakastin,
ja nyt hän pois on mennyt.
Ja äskettäin hänet vielä näin.
Niin rakastin ja nyt hän
pois on mennyt.
Ja ikuinen ero on,
mä ymmärrän sen.
Silmän räpäys ja kaikki haittuut,
sydän suruun ilon päivä vaittuu.
Joka unelma ja haaveet kaatuu
yllättäen.
Koti tyhjältä, suo ilman näyttää,
tuska kirvelettä mielen täyttää.
Ja niin toisin äsken vielä kaiken näin.
Niin rakastin, ja nyt hän pois on mennyt,
ja äskettäin hänet vielä näin.
Niin rakastin,
ja nythän pois on mennyt.
Ja ikuinen ero on,
mä ymmärrän sen.
Kuinka tämän yli päästä voisin, niin kuin umpikujaan jäänyt olisin,
tämä yksinäisyys tyhjät uuden ah dis taan.
Turvantunnetta ne kerran toivaa,
kodin lämpöä ne meille loivaa.
Samaa tunnetta en ehkä koskaan saa.
Silmän räpäilyssä kaikki haittuu,
sydän surun ilonpäivä vaittuu.
Joka unelma ja haave taatuu
yllättäen.
Koti tyhjältä, sua ilman näyttää.
Uska kirvereitä mielen täyttää.
Ja likoisin äsken vielä kaiken näin.