Pieni tyttö heittää pois
kirjoituspöydän laatikoista.
Valokuvat ja kirjeet, joissa unelmoi.
Hän repii me pieniksi palasiksi ja kuin itse
kidutusta on sanat laulussa,
joka stereoissa soi.
Pidäkin sun unelmista, pidäkin ja uskon niin,
Et kesken saa luovuttaa.
Pidäkin sun unelmistas.
Pidäkin ja uskon niikin.
Älä anna niiden sua juovuttaa.
Pieni tyttö käpertyneenä
luoteessa lyhytyttää.
ja itki essään ilottomasti vai keroi.
Hän on lukinut huoneensa oven,
ettei itku erottuisi.
Mieli bändin kasetilta soitto soi.
Pidäkin sun numelmista, pidäkin ja usko niihin,
et kesken saa luovuttaa.
Pidäkin sun numelmista, pidäkin ja usko niihin,
älä anna niiden suojuuttaa.
Katulamput loistaa sisään hämärään
huomee seen.
Valoviivoja seiniin ku vioi.
Pieni tyttö ei nuku vielä,
vaan pureksii kynsiään ja sydän pakottaa
ja lauluun joka soi.
Pidä kiin sun unelmista,
pidä kiin ja usko niihin,
et ees ken saa luovuttaa.
Pidä kiin sun unelmista,
pidä kiin ja usko niihin,
älä anna niiden sua juovut
taa.
Kiitos kun katsoit!