aiko taanki suikuu kylmää.
Sitten kun susta ei kuulu,
Sun viereen, mihin muuhunkaan
Musta on haavoinen ususkin,
Musta taituu kaikki hurjin
Kun pimeen kesken sun nuo kulin
Päike, unohsin kiväl puhu,
mut sit tuot sun korvat muhun, ja sanotun san.
Painit, olen välillä tarve purkuu,
kyl pari pahemmatkin mur tuu, kun sanotun san.
Mut sit ku must ei kuulu,
sun viereen, mihin muuhunkaan
Mus on havoi, niin ususkin,
En enää saa, sä turvaan ojat
Musta taittuu kaikki hurjin, mun pimen kesken,
sun luo kuulin, jos kytä saa, sä turvaan ojat.
Musta on haavoin, niin on suskin, mikä rinkoo meitä tuskin,
en edes saa, sä turvaan ojat.
Musta taittuu kaikki hurin,
kun pimen kesken et sulua kuoliin.
Myös kytä saa sä turvaan ojaan,
sua aina seuraan mumma jakaa.
4.8
