taas löysi vaihtuu uuteen.
Rantasen on valvottava kuuteen.
Hän vaipuu vanhan muisteluun
niin arvopaperin ja puun on
Juuson aikaan oli toisin,
kuinka unohtaa sen voisin,
Ilves aina selkää saa ja hakaa pyöritetään.
Ei kukaan pysty maalamaan, kuin
Ja pääsi hyvään urakkaan, kun
Juuson aikaan oli toisin.
Kuinka un ohtaa sen voisin, kun
Kun kerran tullaan tehtaaseen,
niin tehtaassa myös ollaan.
Jos ehtii saa myös eläkkeet,
niin eilen kuoli kollaan.
Nyt nuoret miehet selittää,
Juuson aikaan oli toisin,
kuinka un ohtaa sen voisin,
Juuso ja minä, aikoin a enti sinä.
Rantanen, ja avaa tehtaan portin,
ja mestari ja poikaten hän
Työ päättyy, päivä sarastaa,
vain pari vanhaa tuttavaa
Juuson aikaan oli toisin,
kuinka unohtaa sen voisin,